Self esteem issue rising...

Nyt ollaan siirrytty ashramista Kovalamiin ja totutellaan hotellielämään. Ollaan melkein ainoat hotellin asukit ja allas on siis yksityiskäytössä. Aamu- uinti, beach, päiväuinti, iltauinti...näin se menee...:) Rahan kanssa täällä on totuttelua kun ashramissa kaikki on niin edullista, ruokaan menee täällä 1000 rs päivässä ja ashramissa sama määrä 5 päivässä :)Mutta ihanaa on, iltapalana vedellään juuri ananasta. Sandeep sanoi mulle hetki sitten :" Äiti, mä rakastan intialaisii miehii ja naisii, ne on niin ystävällisiä. Länsimaalaiset on tylympiä eikä niin auttavaisii.." <3 Uskon vahvasti että tämä hänen neljäs matkansa on jättänyt vahvimmat sydäntalletukset tähän mennessä.

Viime yönä mulle tuotiin vahvasti kirjaan laitettavia infoja ja luulenpa että saan sen kirjoitettua loppuun tällä reissulla vaikka tähän asti olen sitä vakaasti epäillyt. <3 Ashramissa jälleen moni ihanuus astui elämääni ja ystävyyksiä solmittiin. Kiitollisuus. Jai Amma <3 Kesästä asti myös ollut vahva fiilis (johon en ole tarttunut) että mun tulee kysyä hoitoon tulevan syntymäaika. Kaikkien vahvistusten ansiosta nyt myös tämä tulee tapahtumaan, tapauskohtaisesti tietysti. Elämä on ihanaa, kevyttä ja rakasta vaikka toisinaan egon sulattaminen sydämeen on työlästä, on se kuitenkin myös sen arvoista.

 Mulla ei ole ollut mitään erityisiä läpikäyntejä tällä reissulla ja muutenkin olen sitä mieltä että liika analysointi on mielen kontrollia, tärkeintä on pudota sydämentasolle ja elää sieltä käsin. Kuitenkin yhden jutun olen huomannut, itsetunto- ongelmani...jälleen. Oman kehon hyväksyntä ja rakastaminen vaatii opettelua. Toisinaan hyväksyn tämän ulkoisenkin puolen mutta osan ajasta dissaan itseäni, vertaan ja ajattelen että olen monin verroin suurempi kuin muut. En tee tätä niinkään yksinäni vaan silloin jos joku erehtyy sanomaan minulle jotain kaunista. Olen jojoillut koko ikäni jonka lasken jonkintasoiseksi syömishäiriöksi. En koe muita ihmisiä suurina, vain oma minäkuva on romuttunut, olen ylikriittinen ja riittämättömyys kolkuttaa ovea liian usein.

Eilen rakas uusi ystäväni sanoi minulle että muistaa mut Suomen Amma- ohjelmasta, ja että oli kiinnittänyt huomiota miten kaunis olin. Mun on todella vaikea ottaa mitään tämän tyyppistä kommenttia vastaan..hurjaa huomata itse, ja myös hän huomasi reaktiostani että "mitä? tuo ihminen todella ei pidä itsestään" Voi rakas kehoni, mä yritän..oot mun temppeli, maadoitus ja väline ihmiskokemukseen!! Oot perfect. <3 Kuvio oli tämä: fall in Love = -16kg reilu puolessa vuodessa, ei vastarakkautta= +16kg kolmessa vuodessa :D Tulkinta: ois aika rakastua ja saada vastarakkautta... No todellisuudessa tiedän että mun on rakastettava ja hyväksyttävä itseni jotta voin kutsua luokseni jonkun joka voi tehdä saman. Lapsi kyllä aistii niin hyvin juttuja, tänään Sandeep teki musavideon puhelimella jossa oli musta otettuja kuvia Intiassa ja taustamusa oli Robin " mä haluan et tiedät sen, oot ainutlaatuinen...jne" On se Rakkaus <3 Deepest Bright Light. Sandeep fanittaa myös swameja, kuten Shubamritaa ja Dayamritaa..mutta yli kaikkien on hänen best friend Girish (pappi, ei hajua miten nimi kirjoitetaan :)
 Lupaus tälle vuodelle, jokaiselle päivälle ja henkäykselle: Lupaan rakastaa itseäni niin hyvin kuin pystyn, olen itselleni armollinen ja valmis vastaanottamaan Rakkautta.