Tunnesyöminen

Mietinpä täällä juuri elämän ihanuutta. Räntäsateesta huolimatta sisälläni paistaa aurinko ja olen onnellinen. Retriitin suunnittelu viimeistä piirtoa vaille valmis, kurssimateriaalit levällään ja aamulenkki takana. 

Tunnesyöminen. Se on aihe josta haluan kirjoittaa koska se on tuotu minulle moneen otteeseen viikon aikana.  Ajankohtainen aihe ja  pätee vain niihin joihin pätee…hihi :)

Ihmisiä on eri kehotyyppejä ja jokainen on uniikki… Addiktioita on montaa eri muotoa, työaddiktio, läheisriippuvuus, internet, peliriippuvuus, päihderiippuvuus, seksiriippuvuus… Voimme muodostaa riippuvuussuhteen melkeinpä mihin tahansa jos emme hallitse elämäämme. Tasapaino on avain kaikkeen..jälleen <3

Ihmiset alkavat usein turruttaa sokerilla/syömisellä omia riittämättömyyden tunteitaan sekä muita tunteita jotka vievät mielemme negatiiviselle alueelle.  Sokeri heikentää aistejamme, "sokerihumalassa" tai syödessämme voimme unohtaa tuntemuksemme hetkeksi.. Kyse on kuitenkin vain hetkellisestä nautinnosta, ja kohta meidän pitää ottaa uusi satsi kun olotila heikkenee. Kyse ei ole vain makean/sokerin käytöstä, vaan tunnesyömisestä yleisesti. Sokeri on kuin nopea energiabuustaus jonka jälkivaikutus on kuitenkin laimea,tämän vuoksi karkkibreikit välillä tekee hyvää!! <3

Epätasapaino tunteidemme kanssa saa meidät narkkaamaan ruokaa, syöminen muuttuu addiktioksi jolla turrutamme tunteemme. Meistä tulee riippuvaisia, ja etsimme pakkomielteisesti (tietämättämme) lohtua ruoasta.  Addiktiot voidaan jakaa psyykkisiin ja fyysisiin sekä niiden tarkoitus on tuottaa mielihyvää. Usein tämä kuitenkin tuo hetkellisen mielihyvän jälkeen juuri esiin toisen aspektin.

Olen ollut, ja olen edelleen tunnesyöppö. Tietoisesti en syö tunteisiini enkä syö sokeriakaan paljon, mutta huomaan syömiset painossani. Kuten olen kertonut jo aiemmin, 6,5v sitten elämääni tuli ihania, innostavia asioita. Minä Rakastuin kertaheitolla itseeni, Ammaan sekä vielä yhteen tahoon, tämä kaikki sai sydämeni avautumaan ja pulputtamaan täydellä teholla. En miettinyt miltä näytin ulkoisesti koska sisälläni oli niin lämmin ja turvallinen, Rakkaudellinen olo. Tämä olo oli se joka sillä hetkellä oli ohjaksissa, tämä olo täytti minut niin fyysisesti kuin henkisesti. 16 kg tipahti fyysistä painoa pois pienessä ajassa tekemättä sen kummempia elämänmuutoksia. 

Egoni kuitenkin alkoi tuomaan omaa draamaansa kuin mausteeksi tähän oloon ja pikkuhiljaa minussa alkoi kasvaa odotuksia.  Nämä egon odotukset ilmenivät ensin grammoina ja niiden suurentuessa ne muuttuivat kiloiksi, mukaan lisättiin kasvanut riittämättömyyden tunne, ”kukaan ei rakasta”-tunne ja muut egolliset mausteet…. Tuloksena  samat kilot jotka tipahtivat. :D

Kun Rakastumme, tai koemme suurta intoa, välittämisen tunnetta ja arvostusta me vaadimme vähemmän ruokaa, tai ainakaan emme varastoi sitä samalla tavalla kehoomme. Emme luo ruoasta tehtyä muuria sydämemme ympärille.  Kun alamme varastoida ruokaa kehoomme, on silläkin suuri merkitys mihin kohtaan se varastoituu. Jos varastoit huomattavasti enemmän rasvaa vatsan ympärille, saattaa olla että lapsuutesi, perhe/ihmissuhteesi tai pelot rakentavat muuria. Jos taas keräät ylimääräistä lantioseudulle luottamus ihmisiin ja elämään yleensä saattaa olla koetuksella, myös hylkääminen ja seksuaalisuus näkyvät tällä alueella.  Huom. nämä eivät päde kaikkiin!!!Kuulostele sydäntäsi <3  Samoin jos tunnet kipua näillä alueilla se kertoo usein jostain henkisestä lukosta. Jokainen osa kehoamme kertoo meistä ja tunteistamme.

Kietytettynä: Kiinnittäkää huomiota omiin syömisiin ja mitä sinne suuhun laittaa..hihi..syötkö tunteisiin, tylsyyteen(joka on myös tunne) vai nälkään :) :) 

Yritetään kaikki arvostaa toisiamme, antaa huomiota ja Rakastaa pyyteettömästi, tuomitsematta <3 Ja tehdään tää myös Itseämme kohtaan <3 Vapauta Itsesi kaikista kahleista jotka egomme luo <3