Onnellisuudesta...

Tänä aamuna Enkelit pyysivät minua kirjoittamaan muutaman sanan onnellisuudesta <3

Jatkuva ja pysyvä onnellisuus on "mahdoton" yhtälö omistaessamme egon mutta tähän voi kuitenkin pyrkiä. Onnellisuus kuitenkin omalla kohdallani tarkoittaa myös hyväksyntää, kaikkien tunnetilojen, egon olemassaolon ja oman tilanteen hyväksyntää. Pakko-onnellisuus kantaa sinua hetken, ja siihen pisteeseen että kaikki alitajunnan tuskat ovat valmiit räjähtämään ulos. Kannustan käsittelemään asiat silloin kun ne sinulle tuodaan, alitajunnan hautomon jälkeen ne saattavat olla suurempia kuin muistitkaan. Kuulen usein  ”sä oot aina niin onnellinen” ja ”sulla nyt ei olekaan tällaisia murheita”-tyyppisiä lauseita. Minunkin onnellinen elämänasenteeni on ollut työn takana, se on vaatinut ymmärrystä siitä miten kaikki täällä on lainassa ja väliaikaista, samoin näiden asioiden hyväksymistä.  Onnellisuudesta huolimatta käyn edelleen myös läpi valtavan kirjon muita tunteita, vaikein kaikista on itsensä hyväksyminen, oman tempperamentin ja hetkittäisen räjähdysalttiuden hyväksyntä.

Itse haen jatkuvasti muutosta, kyllästyn helposti ja pyrin luomaan uutta mahdollisuuksien mukaan. Tässä en näe mitään pahaa jos se on reitti joka tuo elämään valoa ja palvelee niin itseä kuin muitakin. Tarkkaile kuitenkin teetkö tätä pakenemisen vuoksi, vai puhtaasti koska koet tämän olevan juuri sitä mitä todella haluat.

Onni voi löytyä kuitenkin myös tässä hetkessä jos niin toivot. Sinun ei tarvitse vaihtaa työpaikkaasi, sinun ei tarvitse vaihtaa kumppania, sinun ei tarvitse muuttaa tai sisustaa kotia uusiksi. Eikä sinun tarvitse saada parisuhdetta löytääksesi sen, et tarvitse lasta, uutta harrastusta, etkä liioin materiaa.. et tarvitse siihen ketään tai mitään muuta kuin itsesi. Itseasiassa kaikki muuhan onkin juuri se joka sitä hankaloittaa, jos annat. Jos mietit mikset ole onnellinen, se liittyy usein yllämainittuihin asioihin tai johonkin muuhun ulkoiseen. Ollaksesi onnellinen sinä et todellisuudessa tarvitse mitään, mutta ollaksesi masentunut tai surullinen tarvitset jonkin ulkoisen kimmokkeen aiheuttamaan näitä tuntemuksia.

Uusi tavara ym. voi tuoda onnea, mutta vain hetkellisesti, siihen asti kun jälleen haluamme jotain uutta. Tämä on loputon kierre jolla yritämme ruokkia onnellisuuden nälkää. Monet ajattelevat että onnellisin on henkilö jolla on rahaa, kumppani, lapset, hyvä työ ja terveys jne. Kuitenkin…mitä tapahtuu jos kumppani pettää, jos lapsi alkaa käyttämään huumeita, jos yritys menee konkurssiin tai sairaus kohtaa.. Näiden varaan sijoitettu onnellisuus on hyvin ohkaisen köyden varassa. Siksipä onni joka tulee sisältä, hyväksyntä ja tieto on voimakkaampaa kuin mikään ulkoinen onnen tuoja. Toki näistäkin tulee nauttia, sisällytä kuitenkin nautintoon ymmärrys takertumattomuudesta. 

Onnellisuuteen vaikuttaa myös paljolti mitä laitat suuhusi. 20% serotoniinita (onnellisuushormoni) vaikuttaa  aivoissa, ja 80% vaikuttaa suolistossasi. Nauru myös lisää t-soluja ja nämä taas lisäävät vastustuskykyäsi. On siis myös fyysisesti tärkeää löytää onnellisuus elämään.

Onnellisuutemme heikkenee odotuksiemme myötä. Me etsimme onnea, etsimme henkisyyttä ja tasapainoa…me etsimme kaikkea joka on jo meissä läsnä. Etsimme niitä kaukaa ja ulkopuolelta, jos vain osaisimme hetkeksi rauhoittua ja siirtää kaiken liikkuvan sivuun, tarkastelisimme muiden sijasta itseämme ja toisissa omia ominaisuuksiamme, huomaisimme kaiken tämän olevan jo meissä.

Onnellisuuden tyypillisimmät esteet:

*omat epäilyt, vertailu, ajatusmallit

*arvostelunpelko

*pelko kontrollin menetyksestä

*oma asenne, kaavamaisuus

Pyri vaihtamaan ainainen kontrolli luottamukseksi. Vaikka kaikki ei mene niin kuin olemme suunnitelleet, kaikki on hyvin ja oikein. Kaikella todellakin on tarkoitus, sitä mikä se on emme aina ymmärrä, ja usein se avautuukin meille vasta paljon myöhemmin.  Liiallinen analysointi vain pahentaa asiaa koska  niin se vain on : ” Emme voi ratkaista ongelmiamme samalla ajattelun tasolla jolla olemme ne luoneet”- A. Einstain

Voit siis muuttaa elämääsi muuttamalla ajatuksesi ja hyväksymällä itsesi. Se miten määrittelemme itsemme, määrittää elämämme! Kiinnitä siis huomiota miten ajattelet itsesi, millaista kieltä puhut itsellesi. 

Omat uskomuksemme luovat elämän ja vaikka et olekaan ajatuksesi niin ne alkavat muuttaa sinua. Kun annat ajatukselle huomiota, mietit sitä… luot siihen suhteen ja tämä suhde puhaltaa siihen hengen ja voiman. Sen jälkeen ajatuksella on kontrolli ja se voi muuttaa sinua, annat sille elämän. Esimerkiksi jos olet sairas ja voihkit jatkuvasti miten kipeä oletkaan, alat pikkuhiljaa uskoa siihen. Alleviivaat ajatuksen joka kerta kun palaat siihen, tällöin kipu säilyy ja kasvaa. Toki ajatuksia virtaa jatkuvasti, tavoite olisikin päästää niistä irti eikä jäädä vellomaan.

Negatiivisen ajatuksen tullessa,  pyri tietoisesti muuttamaan ajatus. Hyväksy se, päästä irti etsimmällä ajatuksesta positiivinen aspekti tai siirrä ajatuksesi tai huomio siitä toisaalle.  

Onnea ja Iloa päivääsi, sinussa on jo Kaikki, Rakkaus on Kaikki!!!

 Enkeli ovat ympärilläsi, valaisevat polkuasi ja auttavat sinua löytämään onnen itsestäsi. <3 <3 <3

                                                               Pusut täältä! <3

 

Marraskuun energioista...

Marraskuu on sisäänpäin kääntymisen aikaa. On aika tutkia miten kaksi viimeistä tiukkaa kuukautta on vaikuttaneet meihin, olemmeko oppineet kärjistetyistä kokemuksista vai vieläkö hangoittelemme vastaan ja käymme läksyä läpi yhä uudestaan ja uudestaan. Marraskuussa voisi myös puhaltaa ilmoille sanan irtipäästö, tämä on asia joka on ihmiskokemuksessa läsnä melkeinpä jatkuvasti koska mielemme heittää uistintaan jatkuvasti eri kohteisiin tarttuen kiinni milloin mihinkin rutiineihin, haluihin ja aikatauluihin. Irtipäästö myös siitä jatkuvasta oppiläksyjen ja elämän suorittamisesta. Olisiko jo aika nauttia, heittäytyä ja antaa elämän viedä. Mitkä olisivat sinulle oikeita työkaluja jotta voisit elää hetkessä, olla läsnä ja keskuksessasi? Myös irtipäästö turhista sisäisistä kamppailuista ja kilpailusta. Mieli etsii jatkuvasti tekosyitä miksi pitäytyä nykyisessä, tutussa, vaikka tämä tuttu saa sinut ahdistumaan ja voimaan huonosti. Henkinen kasvukin on mielelle vain yksi suorittamisen aihe monien joukossa, tähän on hyvä kiinnittää huomiota; suorittaako mielesi tätä kasvua, vai oletko itse mukana kasvamassa. Jälkimmäinen olisi enemmän kuin suotavaa.

Meidän on hyvä ymmärtää että oppiläksymme eivät lopu ollessamme ihmisiä, joka hetki prosessoimme enemmän tai vähemmän…kuka sitten kiinnittää niihin huomiota, kuka ei. Ainoa mitä voimme näiden asioiden suhteen muuttaa on oma asenteemme ja vastaanottamiskykymme. Me olemme täällä toisiamme varten, me autamme toisiamme tietoisesti sekä tiedottomasti. Peilaamme toisille piirteitä joita he eivät itsessään huomaa, piirteitä joita meidän on vaikea itsessämme hyväksyä. Suurimmaksi osaksi asiat jotka muissa ärsyttävät ovat meissä itsessämme, tämä siis on peilausta. Kun taas puhumme heijastuksesta, tarkoittaa tämä piirrettä joka korostuu toisessa meidän läsnä ollessamme, tämä piirre voi olla ääripää omalle samalle ominaisuudelle. Esimerkiksi jos koet toisen ihmisen olevan kovin ylpeä, peilaamisen kautta huomaisit että ehkä myös oma egosi nostaa vilkkaasti päätään, kun taas puhumme heijastuksesta saman asian suhteen  voi tämä ”ylpeä” henkilö tahtomattaan nostaa egonsa tasoa seurassasi jotta huomaisit oman itsetuntosi kierivän pohjamudissa, tällöin se tarvitsee potkua. Aina ärsyyntyessäsi tarkkaile itseäsi rehellisesti, toimiiko henkilö tai tapahtuma peilinäsi vai heijastuksenasi. Voisimme myös pohtia miksi emme voi hyväksyä niitä piirteitä itsessämme.  Hyväksynnän kautta, niiden kipeidenkin asioiden, muutumme myötätuntoisimmiksi niin muita kuin myös itseämme kohtaan. Miksi jatkuvasti rankaisemme itseämme, vertailemme tai koemme itsemme riittämättömiksi. Marraskuun energioihin sisältyy myös siis seikka joka kulkee nimellä hyväksyntä, ja tärkein tämän suhteen on oman itsen hyväksyntä. On hyvin arvokasta muille ihmisille ja koko Universumille että pyrit olemaan mahdollisimman aito ja rehellinen, antautumalla ja asettumalla haavoittuvan tilaan tulet huomaamaan elämän kauneuden .  Elämä kantaa jos annat sille mahdollisuuden. Globaalisti energiavärähtelyt ovat nousseet, tietoisuutemme laajenee jatkuvasti  ja jos vain tahdomme, elämämme helpottuu. Antakaa sen helpottua, moni asia on tullut jo nyt helpommin saavutettavaksi, kaikki on kiinni itsestänne ja valmiuksistanne. Oivaltakaa vihdoin oma täydellisyys ja kauneus. Sinä kelpaat juuri sellaisena kuin olet. Sielusi on valinnut tähän ihmiskokemukseen sinut kokonaisuutena, juuri noin.

Sinä kelpaat, etkä vain kelpaa..olet juuri se kuka sinun kuuluukin olla.

Tänä marraskuuna, helli itseäsi, osoita rakkautesi itsellesi, anna itsesi rakastua ja vastaanottaa Universumin avut ja lahjat…äläkä jätä tätä marraskuuhun vaan jatka läpi elämän.

Elämän synnytyskipuja

Välillä oma elämä tuntuu jatkuvalta kipeältä synnytykseltä. Olen saanut paljon palautetta että monilla on tällähetkellä aikalailla samoja tuntemuksia. No, eilen oli synnytyspäivä jälleen. Omasta mielestäni osaan jo jonkin verran pitää puoliani ja olla voimassani ihmisten kanssa, silti omien vanhempien seurassa se ei vain näytä onnistuvan. Huomaa tämän kuun aiheet..menneisyys ja alitajunnan putsaus. Eilen tosiaan jälleen heilahdin heti voimastani ja annoin vanhempieni kohdella minua kuin 15-vuotiasta. Kaikki järkevät sanat ja omien näkemysten puolustaminen ja edes kertominen olivat yhdellä lauseella sivutettavissa. Vaikka mitään pahaa ei tarkoitettu, ja tiedän kyseessä olevan paljon menetyksenpelkoa ja ylisuojelua, niin silti koin syvästi loukatuksi itseni. Kuin en osaisi yhtään itse päättää elämästäni ja valinnoistani, jokaiseen asiaan on eriävä mielipide. Arvostelunpelkoni varmasti johtuu paljon myös siitä että olen aina tulkinnut tuon ylisuojelevan rakkauden tuomiona. Tuntuu kuin isäni mielestä tänne on synnytty jotta kaikin keinoin pyrkisimme säilymään hengissä, paras olisi asua jossain safe room- kaltaisessa vaihtoehdossa. Minä rakastan heittäytyä, luottaa ja antaa maailman kannatella. En pelkää kuolemaa ja oman lapseni suhteen pyrin rakastamaan mutta olemaan samanaikaisesti takertumatta. Olen tietoinen että elämä voidaan viedä minulta seuraavalla sekunnilla, kaikki on lainassa. Jokainen päivä on lahja elää ihmiskokemusta, uskoisin että olen täällä nimenomaan kokemassa. Epämukavatkin kokemukset elän mielihyvin ennemmin kuin olen pelon vankina ja jätän elämättä. Kuolemankin suhteen uskon kaiken tarkoituksellisuuteen ja Jumalalliseen aikatauluun. Vaikka eläisin siellä safe roomissa niin kun lähdön hetki tulee, sitä ei voi paeta. Sitä edeltävän ajan haluan elää hetkessä, unelmia tavoitellen, onnellisena ja pelottomana.  Vaikkakin eilen illalla pala painoi kurkussa ja lapseni lohdutti minua sanoen ”mammat ja papat nyt vaan aina on tuollaisia, älä välitä, ne pelkää” niin synnytys on kuitenkin ohi, oivallus niminen vauva on sylissä ja tämä päivä on ollut paras aikoihin. Naurua, iloa, lapsenmielistä leikittelyä, enkelikortteja  ja ”henkisiä” höpöttelyjä..niitä on ollut tämä ihana päivä täynnä <3 

Usein kuulen sanovani "vanhemmat traumatisoivat lapsensa" ja näin todella on, ja näin kuuluu olla. Minä teen sitä, sinä teet sitä, minulle on tehty niin ja myös sinulle. Nämä traumat ovat kuitenkin niitä suurimpia kasvuja ja niiden aiheuttajat valittu tarkoin. Todella vaikea on hyväksyä sitä tunnetta joka ego nostattaa :"vihaan vanhempiani." Tämäkin ohimenevä tunne on kuitenkin hyväksyttävä ja hyvin pinnallinen. Todellisuudessa tämä "viha" on kuitenkin suurta Rakkautta. Rakkaudella ei ole vastakohtaa, se sisällyttää kaiken. 

Olipa tunne mikä tahansa, pyri päästämään se ulos, puhu asiasta ja uskalla avata haavoittuva sydämesi. Itselle toimii kirjoittaminen ja puhuminen, kunhan sen saa oksentaa ulos. Sisään lukitut asiat paisuvat ja saattavat ilmetä selittämättömänä  raivona ja tunteena jonka vallassa voi satuttaa itseään tai muita. Jos emme näe ulospääsyä on varmaa että kuka tahansa meistä reagoi. Käsitelkää tunteitanne teille parhaalla keinolla, kunhan käsittelette, pyytäkää apua jos itse ette löydä valoisaa reittiä ja muistakaa että Enkelit ovat ympärillänne. Tunteet liikkuvat ja te olette kaikki se pysyvä niiden alla, älkää samaistuko tunteisiinne mutta hyväksykää ne. <3

Huomenna jälleen ihana Enkeli-ilta!! Taivaallista <3 

Suloista ja voimaannuttavaa viikonloppua Rakkaat!!!

Kohta helpottaa....

Enkelten viesti aamulla: 

”Rauhoitu Rakas. Karista kiire ja huoli pois hartioiltasi, nauti tästä hetkestä ja vapaudesta. Anna asioiden soljua omalla painollaan, tiedä että ponnisteluistasi huolimatta asiat tapahtuvat juuri oikeaan, Jumalalliseen aikaan. Älä luo itsellesi rajoituksia vaan ole kärsivällinen, unelmasi kyllä toteutuvat."

Ohhoh..Aikamoista tunteiden myrskyä ollut muutama viikko täytyy myöntää.  Nämä tunteet ovat siis aaltoilleet sisälläni ja olleet enemmänkin vahvaa oman elämän ja Itsen kelailua. Pohtimista miksi haluan tulla isona, mikä minua kutsuu ja voinko olla niitä kaikkia.  Aika armottomia tuntemuksia riittämättömyyden, arvottomuuden maailmassa.  Surullisuutta, ahdistusta, vertailua ja kuitenkin mukana aimo annos iloa ja onneakin.  

 Olen tuntenut etten pidä itsestäni, ja ajatellut että muutkaan eivät pidä. Olen käynyt läpi ajatusta miten enkelityöni ei ehkä autakaan ketään ja ehkäpä muut voivat tehdä sitä minun laittaessa hanskat naulaan. Niin helposti päätän itseinhon kautta että luovutan, vaikka tiedänhän minä etten koskaan niin tee. Riittämättömyys..pitäisikö minun olla toisenlainen? Nämä ovat egon tunteita, egon huomionhakua. Mieli on laukannut kuin villihevonen ja ollut jatkuvassa valve/analysointitilassa.  Unet ovat sisältäneet rakkautta, kauhua, rajallisuutta, rajattomuutta sekä myös niinkin kummallisia että olen saanut vauvan ja asunut Intiassa. Uutta siis todellakin on syntymässä ja vanha alkaa putsaantua alitajunnasta kovallakin tahdilla, eikä aina niin ruusuisasti. Itsetutkiskelua sekä vanhan ja uuden minän hyväksyntää. Prosessointia parhaimmillaan. Luojan kiitos Uusi kuu kolkuttaa 23.10 <3

Aamulla pohdin myös Ammaa ja sitä miten koen vahvasti olevani Amman työkalu täällä maailmassa. Yhä useammat ihmiset joita tapaan ovat alkaneet tuntea vetoa Ammaan ja heille tulee tarve päästä tapamaan häntä. Olen kuin Amman kutsukortti, ja veto alkaa välittömästi kun kutsu on saapunut oikeaan osoitteeseen. Tämä on ihanaa ja olen tästä hyvin kiitollinen <3  

 Tähän kuukauteen on kuulunut myös menneisyyden kaivelu. Eteeni on tuotu kesästä saakka ihmisiä menneisyydestä jotka herättävät tunteita tai muistuttavat minua vanhasta minästäni, erilaisia tunteita, ajatuksia ja jopa fyysisiä vaivoja kuten migreeniä on noussut kuvioihin. Kuin Universumi haluaisi kysyä; palveleeko tämä vielä? Haluatko säilyttää tämän? On siis alitajunnan putsaus viikot :)  Kaikki nämä nousevat vain koska olemme valmiit irtipäästämään, nyt on siihen oivallinen hetki. Jotta voimme saada elämään jälleen lisää rakkautta ja valoisia asioita on tullut aika päästä irti kaikesta siitä skeidasta jota olemme lapsuudesta asti sulloneet alitajuntaamme. Sitten vain ovi lukkoon ja elämä jatkukoon..hihi… No joskus se täyttyy alitajuntakin ja varsinkin jos kiinnostuksen kohde vähääkään liittyy elämän ”henkiseen” aspektiin sen tarve puhdistua on suuri.

Olen myös maininnut rakkauden kaipuustani ja siitä miten olen kutsunut sielunkumppania luokseni. Noh, tähänkin Enkelit jälleen havahduttivat minut kysyen hieman sarkastisesti:

 ”Mihin sinä ketään tarvitset kun olet niin itsenäinen, etkä tarvitse koskaan kenenkään apua?” Viitaten varmasti lauseisiini ”Ei tarvii auttaa, kyl mä tän saan itse ja osaan ja voin jne jne. Vaihdan renkaat, remppaan kämppää..ihan mitä vaan…” Kaiken pystyn itse aina hoitamaan….

”Ihmiset haluavat tuntea itsensä tarpeelliseksi, mieti miten sinun seurassa toinen tuntee itsensä tarpeelliseksi.”

 Huh, tuo kolahti.  Olen ollut kuusi vuotta itsenäinen vahva nainen.(huomaa pieni ironia) Mulla on muovautuneet omat kuviot ja tavat toimia, elämä on näin todella helppoa, vastaan kaikesta vain itselleni. Elämässäni  siis voi olla tilaa toiselle, mutta vastaanottokyky saattaa vaatia hiomista. No, tästä huomaan taas herääväni ajatukseen ; mitä jos en enää rakastukkaan? mitä jos täällä ei enää ole ketään jonka kuuluu rakastaa minua? siis parisuhde mielessä. Mitä jos aika vain kuluu enkä enää osaa lähentyä?  Mitä jos en osaakaan avata itse tätä lukkoa, tai odotan jotain mitä ei ole olemassakaan?

Zadkiel- enkelini vastaa; "Mitä jos joku toinen osaa, sinun ei aina tarvitse selviytyä kaikesta yksin."

Mahtavinta tässä kaikessa on se että huomaan ja tiedostan itsestäni kohdat jotka vaativat huomiota ja eheytymistä, meillä jokaisella on omat paikkamme joita hiomme. Kutsumme tätä elämäksi.

Jos siis olette tunteneet olevanne sotkussa, mielenne olevan kuin lankakerä niin ette suinkaan ole yksin. Kohta helpottaa, kuiskaavat enkelitkin. Luottakaan itseenne ja omaan huikeaan potentiaaliinne. Olette täydellisiä juuri noin, omassa kehossanne, omien tunteidenne kanssa ja sallikaa ne kaikki tunteet. Ihmiskokemuksessa me haluammekin tuntea myös niitä haastavimpia tuntemuksia ja kokemuksia. Tämä kaikki on ohimenevää :)

Hyväksyvää ja Luottamuksellista syksyä <3

 ”Hymyn taakse voi naamioida monta asiaa, 

nämä asiat näkevät vain ne jotka katsovat sydämellä.”

~Dharmada

"Mitä elämä tuo, se tulkoon minun luo, 

Virheen mahdollisuus ihmisyydelle sisällön suo

Me ollaan samaa tuhkaa, samaa kevyttä ilmaa,

Joten rauha nyt, tää maailma on vihaan kyllästynyt..."