14.8.2016

Vapaus on Rakkautta.





Kirjoitan pitkästä aikaa enkä oikein tiedä että pitäisikö tästä edes kirjoittaa. Olkoon tämä itselle. 

Viimeisen kahden kuukauden aikana on tapahtunut hurjasti muutoksia, niin henkisellä tasolla kuin fyysiselläkin. Nämä kaikki alkoivat 21.6.2016. Heräsin aamulla ahdistuksen tunteeseen ja itkuun, sydämeni hakkasi miltei ulos rinnasta. Olin pyytänyt illalla unta jossa minulle avattaisiin tätä tilannetta jossa olin ollut kauan, tämän unen tulisi liittyä henkilöön jota rakastan. Unessa kuitenkaan ei esiintynyt lainkaan häntä, vaan olin jossain menneessä suhteessa joka ei ollut suoraan mikään suhteista joissa olen ollut. Tässä suhteessa minua pidettiin otteessa erilaisin keinoin enkä voinut lähteä, tunsin olevani vankilassa, peläten että toinen menehtyy jos lähden. (Tämä pelko nousee nuoruuden traumasta jossa menetin poikaystäväni) Unessa pohdin miten olinkaan taas tässä tilanteessa, ahdistunut ja kykenemätön liikkumaan. Heräsin siis ahdistuskohtaukseen ja en osannut tulkita unta, miten tämä liittyy nykyhetkeen… Kirjoitin osan unta myös henkilölle josta unta olin pyytänyt. Ja vastaus tuli, viimein hän vastasi. Olin pyytänyt vuosien varrella viestiä jossa hän kertoisi mielelleni että mun tulisi jatkaa eteenpäin, että hän auttaisi mua näin katkaisemaan sidokset. Silloin ei ollut oikea hetki, nyt oli. Viesti oli omalta näkökulmalta kylmä ja tyly, mutta toimi energialeikkurina. Tämä viesti sisälsi sen miten mä olin pitkään heilutellut ”syöttiä” ja että hän haluaa kertoa että ei ole kiinnostunut jotta voin jatkaa elämääni eteenpäin. Koin viestin alentavana enkä tajunnut mitään..nyt olen lukenut viestin monesti kiitollisena ja osaan jopa nauraa sille, itkemisen sijaan. Kiitos.

Tämän jälkeen alkoi tapahtua…samana päivänä mursin vasemman peukaloni ja poltin oikean, peukalot viestivät feminiini ja maskuliinipuolen identiteeteistä. Boom! Olinko kuitenkin muuttanut identiteettiäni, olinko rakentanut jotain identiteettini suojaksi odottaessani hänen rakastavan minua.

Viikon sisään myös rintalihakseni revähti pahasti, ja minulla ei ole vuosiin sattunut juurikaan mitään fyysisiä kolauksia.. Enkelit viestivät että fyysisen kivun tunne tietyillä alueilla tulee tapahtua jotta kiinnitän näihin huomiota. Tämä huomio pitää nämä energiakeskukset auki ja eheyttää niitä. Olin pettynyt ja vihainen, ajattelin että tunteillani oli leikitelty ja mua manipuloitu Universumin taholta. Suora viesti oli” Sinun ei tule sulkea sydäntäsi keneltäkään vaikka sinuun sattuu. Kaikesta huolimatta on tavoitteesi pysyä avoin, rakastaa ja jakaa rakkautta kaikille, myös niille jotka ovat sinua loukanneet.” 

Nyt ymmärrän paljon enemmän, aika ja ohjaus ovat avanneet minua lisää, katkeruus on hävinnyt ja luottamus palannut. Ensimmäinen ajatus viestin jälkeen oli, etten voi tehdä työtäni, en voi luottaa enkeleihin, tunteisiini enkä mihinkään. Matto vietiin alta ja syytin itseäni tyhmyydestä, enkeleitä väärästä informaatiosta, maailmankaikkeutta synkronismista ja häntä kaikesta muusta…Epäreilua, ajattelin. Voi Noora.. En ymmärtänyt että hän vapautti minut, uneni viesti taisi todellakin liittyä tähän ja odotuksiini, olin odotusteni vanki. Vaikka itse olin monesti pyrkinyt vuosien varrella katkomaan sidoksia, tämä ei onnistunut. Voin katkoa vain omat sidokseni, vasta kun toinenkin katkoo koittaa täydellinen vapaus. Olen syyttänyt itseäni etten ole pystynyt liikkumaan , syyttänyt rakkautta. 

Tämä ei tarkoita että hän olisi tuntenut samoin, mutta tämä tarkoittaa että mä en ole ollut täysin yksin tässä. Olkoon maailmankaikkeus, synkronismi, hän, enkelit, Amma..kuka taho tahansa, tällä oli tarkoitus ja jokin muukin kuin minä piti minut tässä tilanteessa. Jokin vahvisteli jatkuvasti että hänellä on kiinnostus ja tunteita, kuinka hölmöksi itseni tunsinkaan hänen kirjoittaessaan toisin, kuinka onnelliselta että hän viimein kertoi sen, kuinka pettyneeltä koska olin tulkinnut asiat niin väärin ja kuinka vahvalta oivaltaessani tämänkin kaiken tarkoituksen.

Rakkaudelliset tunteet eivät hävinneet, rakkaus ei ole milloinkaan sidos, odotukset ovat. Niistä koen tämän asian taholta olevani nyt vapaa, tiedän kyllä mielen toimintatavat, se alkaa punoa heti uusia odotuksia tai herätellä vanhoja. Pyrkimys elää tässä hetkessä, joka hetki saa mieleenkin harmonian ja odotukset tippuvat. Joka hetki kun alat analysoida mennyttä tai pohtia tulevaa, hävität tämän hetken kauneuden. Ja tämä hetki on ainoa mitä meillä on. Nauti elämästäsi, ole tyytyväinen ratkaisuihisi, tietäen että ne palvelevat sinua aina. Uskalla sanoa elämälle kyllä ja uskalla olla Muutos. Rakasta, älä takerru…sillä rakkaus on vapautta ja vapaus on rakkautta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hello Life

Piti päivittää instaan tekstiä, mutta tänään sitä on tullut kovin paljon mun puhelimen muistioon. Mä kirjotan sinne usein asioita joita...