29.3.2015

When life is 'falling apart' things could actually be falling together...





When life is 'falling apart' things could actually be falling together...Niinpä <3 Joskus tarvii muuttaa elämässä melkeinpä kaikki jotta saa oivalluksen siitä miten aivan KAIKKI on mahdollista <3
Tiistai oli viimeinen työpäiväni visualistina, nyt edessä on täysipäiväinen yrittäjyys ja viime viikko kuluikin kurssimateriaalin laatimisessa, viesteihin vastaillessa, koruja tehden, Onnellisuudesta ja Kiitollisuudesta hykerrellen... jne. Hyppy tähän ei suinkaan ollut helppo mutta vuoden vuorotteluvapaa auttoi..kolmen työviikon jälkeen en oikein edes ole huomannut eroa. Vielä en varmasti edes käsitä mitä olen tehnyt, luulen olevani lomalla....hahhaha... ainakin reissuista ja hotskuelämästä päätellen ;) 
Mieli toki heittää omia ideoitaan epäonnistumisesta ”mitä jos Enkeli-iltoja tai muita work shopeja ei enää tulekaan, mitä jos kurssi epäonnistuu tai ei tule uutta, mitä jos ei ole asiakkaita tai sinä et vaan ole tarpeeksi, mitä jos vaan yhtäkkiä sulla ei olekaan mitään tai ketään…”  Toivotan mielelle hyvät päivät ja jätän sen metelöinnin taustalle…

 Tämä viikko on ollut mulle kuitenkin vahvistusten viikko <3 Ja ehkä juuri siksi että tuo mieli on ollut vähän villinä tällä viikolla ;) Amma, Enkelit ja Ihmisenkulat ovat vahvistaneet minua ja Valoa minussa. Viime yönä  Shiva pyörähti unessa..ja nimeen omaan pyörähti ja pyöräytti Dharman pyöräänsä :) Viesti oli kutakuinkin se että asioita ei voi pakottaa tapahtuviksi vaan tulee odottaa Jumalallisen aikataulun täyttymistä, Kärsivällisyyttä Dharmada & heal your inner child <3 Viikon aikana Enkelit ovat ilmentyneet ja tulleet vieläkin lähemmäs, ohjaus on ollut selkeää ja olen kuullut sen äänenä sekä tuntemuksina..hyvin vahvoina sellaisina!!! Ihanaa!! I’m back <3 

Ja sitten nää ihmeelliset ihmisenkelit, niin läheltä kuin kauempaa. Toivon että myös itse osaisin vahvistella ja auttaa kanssamatkustajia edes pienen määrän siitä mitä itse saan. <3 Kun avaamme silmämme huomaamme miten me kaikki saamme vahvistusta, kyse on siinä haluatko huomata ne vai keskitymmekö positiivisten asioiden sijaan negatiivisiin. On hyvä muistaa että Angels speak to everyone. Myös niille jotka mielessäsi tuomitset ja niille jotka painelevat nappuloitasi <3 <3 :)
Tässä muutama lyhyen ajan sisällä tapahtunut vahvistuskokemus joka todella tuntui sydämessä asti <3 Tämä nyt on tällaista "luetteloimista", mutta me kaikki tarvitaan näitä. Make sure you give these. <3

"Ymmärräthän sä rakas ystävä, että on ihan käsittämätöntä miten jaksat aina olla tossa voimassas ja näyttää kirkasta valoo vaiks mun uhrikiukuttelijapalanen on r a s k a s. Mul tulee tänne saakka aina toivo ja kevyempi tunne . Oikeet hommat valkkasit -SÄ oot se majakka sen frendibändin biisissä...."<3
ja tää:
"Ja kiitos vielä Ihanainen sun enksukurssista. Ei tietoakaan pitkästymisestä! Never ever! Päinvastoin, tänään just tajusin, miten monta lausetta oli just mulle. Ja kaikki se, mikä tuli energiana! WOW! Oot ihan paras Valon kanava " <3 <3 <3 
 "Olet aidoin ja vahvin ihminen johon olen koskaan täällä töissä törmännyt" <3 aaawwww...
Edellispäivänä minulle entuudestaan tuntematon ihana ihminen tuli sanomaan VHB-keikan jälkeen että ”Sä oot Enkeli-Noora” !! <3 Ihan hämmennyin <3
Nämä keikat ja niillä olevat ihmiset on kyllä upeita, moni on kirjoittanut mulle private viestejä, pyytäneet jeesiä tai tulleet muuten vahvistamaan esim. Fb:n kautta tai face to face <3  
Kuten lause ” Aina kun mä kuulen "Sunday Child"in, niin sinä tulet mieleen, vaikken sua tunnekaan henk.koht.  En kestä!!Itku tuli tästäkin <3 Tämä bändi on kuitenkin vaikuttanut muhun ja osittain myös siihen mitä nyt olen vuodesta 2008 asti <3 <3

Olen niin kiitollinen jokaisesta mun elämässä! Sitte mun vanhemmat!! <3 Mä niin pelkäsin että kun mun isä kuulee et jään pois duunista niin se saa jonkinlaisen slaagin :) Äiti kannusti kuuntelemaan sydäntä ja olemaan onnellinen, vahvisti että tää duuni on sitä mitä mun pitää tehdä. Mutta vaikka olen almost 37 v. oon isin tyttö ja mun isä pelkää aina niin kovin etten pärjää tai että mulle ja Sandeepille sattuu jotain...välillä vähän liiaksikin..hihi my free spirit ahdistuu :P No päätinpä etten sitte kerro faijalle.."kyllä se sitten huomaa etten koskaan mennytkään takaisin töihin"  oli mun ajatus. No onneksi äiti oli kertonut ja arvatkaas mikä oli vastaus " No hyvä että keskittyy vahvemmin siihen omaan juttuunsa" !!! Näinpä <3 Ei arvostella itseä toisen näkökulmasta eikä aseteta sanoja toisten suuhun koska itse pelkäämme. Tämä oli note to self tässä "opetuksessa." 

On jotenkin uskomatonta että moni näkee mut voimakkaana, valoisana ja Valossa. Itse en tähän aina pysty, mä koen valtavasti erillisyyttä ja riittämättömyyttä. En aina todellakaan koe olevani Rakkaus...ja silti koen <3 Mun piru on oma mieli joka kertoo aina miten mua verrataan muihin ja etten ole riittävä....en riittävän valoisa, kaunis, henkinen, ystävä..blaablaablaa. En sovi muka "Enkeliporukoihin" tai "Amma-porukoihin" tms..Kyllä mä hyvinkin tiedän että ei ole näitä  kategorioita ja että jokainen on ihan oma yksilöllinen Itsensä, silti yhtä. Mun tehtävä on myös rikkoa kategorioimista istuessani enkeli-illassa pillifarkuissa ja Nirvana- paidassa tatuoidussa kehossani :P... Kaikki tämä sopiminen tai sopimattomuus johonkin asiaan tapahtuu aina niin minulla kuin sinullakin egon ja mielen tasolla, ne ovat harhaa ja luovat erillisyyden. Pyrin kuitenkin olemaan aina minä, itselleni riittämättömänäkin. En edes haluaisi olla kukaan muu. <3 Haluan kirjoittaa rehellisesti vaikka asiat olisi kipeitä, eikä aina niin positiivisiakaan...ja toivon että kaikki mitä jaan sydämestäni koskettaa edes yhtä ihmistä. That's it. <3 Sielu kehrää tästä, mieli häärää taustalla ;) 
 Viikko sitten kävin Valamon luostarissa. Tämä oli hyvinkin taivaallinen kokemus ja vahvisti yhteyttäni Ammaan entisestään, nyt onkin sitten suuri kaipuu meneillään. Haluaisin tältä istumalta lähteä Amman luo ja samalla tiedän että nyt ei ole oikea aika. Mulla on taustalla sellainen hetkittäinen olo että jäisin sinne pidemmäksi aikaa eikä mun nyt kuulu niin tehdä. Pakenisin luultavasti jotain..ehkä Rakkautta, koska suurin pelkoni tällä hetkellä on se että joku rakastuu muhun ja mä en ole riittävä. Tai että mun pitääkin jälleen pelastaa joku...ja siis eihän mun pidä, tai ole koskaan pitänyt. Mieleni vaan on tehnyt itsestään pelastajan ja noudattaa nyt samaa ajatusmallia. Mulle vapaus on T O D E L L A tärkeää, ja menneiden kokemuksien perusteella mun mielen ajatus on Rakkaus (parisuhde) = vankila. Tarkoittaen sitä että lakkaan elämästä itselleni.. ja tämä kaikki on aina ollut omaehtoista, en missään nimessä syytä edellisiä kumppaneita tms. Tämä kaikki on alkanut 17-vuotiaana koska en pystynyt pelastamaan poikaystävääni kuolemalta. Ja tämä on mun oppiläksy, oppia Rakastamaan ja saamaan Rakkautta, puhtaasti...ymmärtämään että olen sen arvoinen <3 Jepjep :)
Back to Valamo. Muistan miten seisoin tietyssä kohtaa luostarin myymälää, ikkunan edessä ja katselin kuvaa kristuksesta. Kyyneleet alkoivat valua poskilleni ja tunsin kaiken yhteyden, hetkellisesti minä olin ne kaikki ihmiset ympärilläni. Kokemus oli hyvin kaunis ja lohdullinen, sisällä paistoi Rakkauden aurinko. Kun menimme itse kirkkoon alkoi kuoro juuri sillä sekunnilla laulamaan ja huomasin miten ystäväni silmät täyttyivät kyyneleistä.  Kirkko oli henkeäsalpaavan kaunis. Menin Neitsyt Marian eteen seisomaan alttarin vierelle ja sittenhän sieltä alkoi valua myös ne omat kyyneleet, tunsin kuin valtava rakkauden aalto olisi kulkenut ylitseni. Arkkienkeli Mikael pyysi minua luopumaan kaikista tuntemuksista jotka eivät enää minua palvellut...siinä sitten luovutin ja itkin. Huikea kokemus. <3



Ihanaa Elämää Kaikille <3


Muuttumattomuus muutoksessa- True Essence

Tässä kirjoituksessa haluan jakaa eri vaiheita esim. "henkisellä" polulla, sekä omaa matkaani joka uusille tuttavuksille saatt...