31.3.2013

Asioiden äärellä jälleen...


Noidat taitavat tänä viikonloppuna olla suuremmassa suosiossa mutta mä oon ainakin ulkonäöllisesti peikkojen asialla..:)
Mikä ihana ilma ulkona onkaan. Kävelin lähikallioilleni jossa kesäisin usein käyn nukkumassa. Mun metsä, puut ja kallio, taivas ihan lähellä <3 Olin aikeissa myydä asuntoni vielä hetki sitten koska koen että oma asunto sitoo minut tänne..tähän maahan. Sitten aurinko palasi ja en haluakkaan täältä pois, ehkä kyse onkin yleisesti siitä että haluaisin löytää keinon miten voisin asua loka-maaliskuun ulkomailla. :) 


No sitten oikeisiin asioihin ;) 
Tänään "suunnittelimme" äitini kanssa hautajaisiamme...eli puhuimme asiasta joka on välttämätön elämässä, asiasta joka on yhtä luonnollinen kuin syntymä, puhuimme kuolemasta. 
Äitini oli sitä mieltä että kun hänen aikansa koittaa, hän ei halua "kahvikekkereitä" missä surraan. Mä koen aikalailla samoin, toivoisin että järjestettävä tilaisuus perustuisi iloon ja elämän kunnioittamiseen. Ihmiset olisivat valkoisissa ja koettaisivat muistaa että olen kokoajan läsnä, keho vain uupuu. Hautajaiset yleensäkin ovat minun mielestäni ahdistava kokemus, varsinkin lapselle. Lapsi katselee hämillään muiden itkua ja surua, etukäteen on  sanottu ; "muistathan käyttäytyä hautajaisissa"
Lapsen annetaan jo nuorena ymmärtää miten kuolema on pelottava ja lopullinen kokemus. Tottakai menetys tuo surua ja kaipausta mutta on hyvä muistaa että tämä ihminen jota suremme on usein me itse ja meidän menetystämme. Menehtynyt ihminen on vapautunut kehostaan ja palannut Rakkauden tilaan, hänellä ei ole surua, hänellä ei ole katkeruutta eikä huolia. 

Katsoin edellispäivänä dvd:n omasta isoäidistäni. Hän oli n. vuosi sitten saattohoidossa ja lääkärit olivat kertoneet lähdön olevan käsillä. Tämä kyseinen dvd on tehty syksyllä 2012. Tälläkin hetkellä mammani on hyvinkin elossa ja asuu kissoineen meren rannalla.
Isoäitini kertoo dvd:ssä elämästään orkesterissa, kiertueestaan amerikassa ja elämästään yleisesti. Hän kertoo miten hänen ystänsä Tapio oli saattanut hänet ja isoisäni yhteen ja miten tämä sama ystävä  oli halunnut soittaa hänelle uuden kappaleensa joka menee näin;

"Mä tässä kerran ullakolle yksin kapusin
Ja sattumalta vanhan kaapin siellä aukaisin,
Mä sitä pengoin, mitä lienen oikein etsinyt,
Niin löysin vanhan olkihatun, tästä kerron nyt.
Sen pölystä kun puhdistin ja sitä kääntelin,
Ja ullakolle vanhan arkun päälle istahdin,
En aikaa tiedä, miten kauan siinä viivähdin,
Kun isoisän tarinaa mä hiljaa muistelin."


Ystävä oli, kukapa muukaan kuin Tapio Rautavaara <3
 Isoisän olkihattu

Sain dvd:n isoäidiltäni muutama viikko sitten ja minun ei ole annettu katsoa sitä ennen...Enkelit <3 He pyysivät minua odottamaan ja katsomaan tämän rakkaan ystäväni kanssa jolla on huoli omasta sairaasta äidistään. Tämä video antoi hänelle voimaa ja uskoa asioiden järjestymiseen, Kiitos, Kiitos <3

Isoäitini kertoo miten n. 30 vuotta sitten oli maannut samaisella laiturilla joka edelleen on mökkimme rannassa,silloin hän oli kuullut viestin " Suhtaudu elämään positiivisesti ja tajua kuoleman välttämättömyys" 
Välittömästi hän oli kirjoittanut tämän lapulle ja tätä lappua hän oli säilyttänyt mukanaan vuosikausia ja edelleen se on tallessa.
Sairaalassa ollessaan saattohoidossa hän oli saanut kokemuksen armosta, hän oli tuntenut miten oli luopunut kaikesta, kaikista tunteista ja elämästä ja hänet oli täyttänyt syvä armon tunne, onnellisuus ja rauha. Saat sen mistä luovut...Uskon että tämän kokemuksen kautta hän löysi voimaa joka kantaa häntä edelleen. 
Toisaalta hän tuntee katkeruutta siitä että hän jäikin eloon, nyt hänen kehonsa todistaa jatkuvasti rajallisuuttaan. Hän olisi ollut omasta mielestään jo valmis palaamaan Rakkaudeksi, vapauteen.

Mietin omaa kokemustani samankaltaisesta armon tunteesta...
Olin ensimmäistä kertaa Intiassa ja lähdimme minikiertueelle, olimme valvoneet matkalla aikalailla. Yövyimme koulurakennuksessa ja olin valvonut koko yön koulun katolla itkien..aamulla menin lausumaan muutamaksi tunniksi mantroja ja sen jälkeen Amma piti malajalamiksi puheen. Puheenaikana vajosin tilaan joka oli unen tuntuinen ja koin olevani yhtä kaiken kanssa, hämmentävintä oli se että ymmärsin kaiken mitä Amma puhui. Tämä kokemus oli hyvin vahva enkä tule koskaan unohtamaan sitä.
Elämässäni on niin paljon ihania, voimakkaita ihmisiä ympärillä etten voisi olla kiitollisempi. 
Myös kaikki kokemukset missä pystyn pyyteettömästi auttamaan toista kannattavat siipiäni yhä korkeammalle ja korkeammalle, silloin tunnen eläväni juuri sitä elämää jonka olen valinnut. Olen rakastunut elämääni ja ihmisiin siinä, täydellisesti. Kiitos <3
Elämästä selviää hengissä. Vapautua voi ilman kuolemaakin. 
Kuolema on kuin jälleensyntymä. Kaikki on hyvin.

Rakkautta ja Enkeli-iloa kaikille <3<3<3

17.3.2013

"Yhteensattumia"...kaikki linkittyy kaikkeen..

Todellakin kehon rajallisuus on nyt pinnalla...
Tänään aamulla 06.50 heräsin näin : "äiti, koska ÄITI tulee suomeen?"
Vaikka Hermanni ei ennen ollutkaan käyttänyt Ammasta tätä sanaa tiesin hänen tarkoittavan Ammaa.
 -Lokakuussa, vastasin.
"Vasta sitten..no tuleeko Äiti jälleen Helsinkiin..miksei koskaan tänne?" hän jatkaa..
"Äiti on Maailmankaikkeuden äiti, niin kuka on Maailmankaikkeuden isä? onko se Jeesus?
Tiesitkö että opetuslapsi petti Jeesuksen, mä en pettäisi Ammaa."

Hermanni oli eilen aika kipeä ja nukkui paljon, nyt aamulla ei tietoakaan eilisestä. Kyselin oliko hän nähnyt unta Ammasta koska itse näin, mutta ei hän muistanut <3 Amma on käynyt yöllä hoitamassa Hermannia jotta hän voi tänään osallistua isoisoäitinsä 85- vuotis syntymäpäiville.

Eilen kirjoitin kehon rajallisuudesta ja yöllä näin unta missä isäni sanoi :" Vaikka haluan en voi ymmärtää sitä miten näet Amman" - Ei sinun tarvitsekkaan, riittää että hyväksyt, sanon unessa ja jatkan -Isä, vain Amma voi auttaa sinua nyt <3

Palataan vielä Hermanniin. Hän pyysi että katsoisin netistä Jeesuksen pettäneen opetuslapsen nimen ja mitä siitä sanotaan muuta, aivan kun hän tietäisi mitä tulisin lukemaan. Tämä teksti taas on se joka linkittyy eiliseen aiheeseen vahvasti;

"Kanonisten evankeliumien mukaan Juudas petti Jeesuksen ja myi hänet juutalaisille kirjanoppineille, jotka puolestaan luovuttivat hänet roomalaisille vallanpitäjille ristiinnaulittavaksi. Juudaksen evankeliumin mukaan Juudas oli Jeesuksen suosikkiopetuslapsi, joka petti tämän vain hänen omasta käskystään. Tämä seuraa gnostilaista ajatusta siitä, että ihmisen ruumis on vankila, josta sielun on vapauduttava. Näin Juudas olisi auttanut Jeesuksen sielua vapautumaan sen ruumiillisista rajoituksista. Evankeliumin mukaan Jeesus opetti Juudakselle salaisia opetuksia, joita muut opetuslapset eivät tienneet."

Kehomme; Temppelimme, "Vankilamme"
Tässä kokemuksessa olemme kokonaisuus, ja mikä ihana kokemus Elämä onkaan <3


 *Life and death are not separate things, if you've been choosen life you have choosen death also. Both of them are as natural happenings as can be. Try to take death like homecoming.* Noora & Angels

16.3.2013

Keho - parasta ennen..


 Tänään jälleen sain sivustakatsojan roolissa todistaa kehomme rajallisuutta. Rakas äitini sairastaa reumaa ja nyt hän on alkanut oireilla enemmän, sormet ovat muuttuneet osin paksuiksi ja rustottuneet. Hänen on vaikea tehdä asioita jotka ennen tuntuivat niin helpolta, kuten käden laittaminen nyrkkiin. Kysellessäni häneltä tästä, kyyneleet tulvivat hänen silmiinsä ja näin hänen tuskansa, silmät olivat täynnä pelkoa ja ahdistusta. Hän alkoi vaihtamaan puheenaihetta etten näkisi hänen kyyneleitään. Oi rakas äiti <3 Kaikki on hyvin. Herkkyys ei ole ollut perheessäni muiden osalta kovinkaan avointa paitsi minun, tosin päiväpäivältä hekin näyttävät sitä puoltaan. Tämänpäivän aiheena lapsellani ja minulla onkin ollut toisten auttaminen, myötäeläminen sekä  kaiken elävän sekä elottoman kunnioitus.

 Tämä on meillä edessä, joillain on jo nuoruudesta viitteitä kehomme rajallisuudesta, tällöin tulisi koettaa muistaa kuka me todella olemme. Me emme ole tämä keho, emmekä myöskään mieli, ajatuksemme eivät ole se jota me todellisuudessa sydämessämme olemme. Nämä asiat ovat rajallisia, ne ovat meillä lainassa ihmiskokemuksessa, sielumme on rajaton, täydellinen ja aina vahingoittumaton. Miten on mahdollista että minun vanhempani vanhenevat vaikka minä en vanhene..? Vai onko näin..
Sielunvoimin eläessäni en tunne vanhenevani ja tämän vuoksi en ole osannut ajatella asiaa tarkemmin. Todellisuus on että kehollamme on päiväys..parasta ennen tulee täyteen ennemmin tai myöhemmin.
 Oma osallistuminen kehon huoltoon on suunnattoman tärkeää ja täten olenkin päättänyt alkaa syömään paremmin. Oma ongelmani on etten tee ruokaa, lapselleni teen, mutta hänen ruokavalionsa on erilainen kuin omani. Tämä on johtanut siihen että en ole tehnyt itselleni kunnon ruokaa ja nyt en edes osaa ajatella mitä voisin tehdä, lisäksi siihen menee minusta liikaa aikaa. Tilanne on se että syön liian vähän ja ruokaa josta en saa pescovegenä kaikkea tarvitsemaani, tämä aiheuttaa sen että kehoni ei polta mitään vaan varastoi koska ei tiedä koska saa ruokaa. Se muuttukoon :) Olen luottanut siihen että Luoja laittaa safkaani ne mitä tarvitsen kun olen ollut tietämätön, nyt on kuitenkin aika tehdä osani. Asiat menevät juuri niinkuin on tarkoitettu. :)
Myös hyväksyminen ja asenne omaan kehoon, sekä tämänhetkiseen rajallisuuden tunteeseen ovat oivia apukeinoja. Rakastakaa Itseänne kokonaisvaltaisesti <3

Luonto ja päivittäiset meditaatiot ovat minun voimavarojani, niin mielelle, keholle kuin sielullenikin <3
Tälläkin hetkellä olen hyvin jännittynyt tulevista viikoista, ja ilman meditaatiota olisin hukassa ;)
 Olen pyytänyt mahdollisuutta kohdata arvostelun/esiintymispelkoani Universumilta, olen myös ollut halukas vahvistamaan omaa englanninkielentaitoani... Johtuneeko sitä tulevasta ulkomaan rakkaasta..hih..Oma fiilis on kyllä lähinnä se että haluan yhä enemmän ja enemmän matkustaa tai jopa muuttaa ulkomaille, työskennellä mahdollisesti globaalimmin, joten englantia ois hyvä kaivaa muistisopukoista.
Ja Universumi siis on jo vastannut; stailausvastaavan ominaisuudessa työskentelen muutaman viikon näin alkuun ihmisten kanssa jotka eivät ole suomesta. Tämän jälkeen alkaa pitkä koulutusjakso jossa koulutan uusia visualisteja jotka tulevat Virosta. Eli esillä "saa" olla mukavasti ja puhua kokoajan englantia :) Jännityksestä huolimatta odotan innolla, pikku perfektionisti osa minusta vaan on hieman peloissaan..


Amma, minun ikäväni on jo kasvanut äärimmilleen ja alan suunnittelemaan tulevaa matkaa..Miten kiitollinen olenkaan että tämä uskomaton Kaikkeuden äiti on elämässäni <3<3<3
Onneksemme Amma tulee myös lokakuussa suomeen,

 http://ammandeepthi.blogspot.fi/2013/03/aiti-amma-saapuu-suomeen-06-07102013.html 

 Forgive. It is the way to Peace and Love. — Amma

  Many nights we've prayed
With no proof anyone could hear
In our hearts a hopeful song
We barely understood

Now we are not afraid
Although we know there's much to fear
We were moving mountains long
Before we knew we could (oh yes)

There can be miracles, when you believe
Though hope is frail, it's hard to kill
Who knows what miracles you can achieve
When you believe, somehow you will
You will when you believe <3

Muuttumattomuus muutoksessa- True Essence

Tässä kirjoituksessa haluan jakaa eri vaiheita esim. "henkisellä" polulla, sekä omaa matkaani joka uusille tuttavuksille saatt...