2.8.2013

Ihmistunteita..Onnellinen Vapaus.



Tiedätkö sen tunteen kun Onnellisuus virtaa jokaisessa kanavassasi, solussasi..sydämesi läpi niin että se sinkoilee sijoiltaan? Entä sen tunteen kun joku katsoo sinua niin syvälle sieluun että jälleen se sydän läikkyy yli.. Tai se kun koet Rakastavasi kaikkea ja kaikkia..? Entä sen kun ikävöit jotain niin kovin että mielesi tekee itkeä?..etkä osaa edes kanavoida ikävääsi mihinkään tiettyyn, et edes tiedä "ihmisenä" ikäväsi kohdetta..ja silti se on hukuttavaa.

Muutamia päiviä sitten sanoin että musta tuntuu ettei kukaan tuu mua enää rakastamaan muutakuin mun lapseni..mitä?? No ei tietenkään tule jos en itse itseäni rakasta juuri näin. Kyllähän mä tiedän oikeesti että mua rakastetaan, hurjasti <3 Mä luulen että tässä mun mieli halusi parisuhdetyyppistä rakkautta..kuitenkin, mitä pidemmälle ajattelen asiaa, ahdistun..osittain. Ja se mieli taitaa haluta myös rakkautta tietystä lähteestä eikä tajua että mun elämä on täynnä Rakkautta..välillä se on niin hassu! Ja olkoon niin, sekin pitänee hyväksyä, se on osa minua kuten kehonikin... joka on täynnä taikaa!!! Koko elämän läpi koetamme hyväksyä itseämme, välillä onnistumme,toisinaan emme..siltikin kaikki on tarkoituksenmukaista ja tapahtuu oikeaan aikaan. Kaikki on täydellistä, mekin <3

Parisuhde..en ole valmis, en halua olla..ja mihin..mihin en ole valmis? Miksi koko asiaa tarvitsee edes ajatella, eikö kaikki vaan voisi olla näin. Juuri nyt on hyvä olla, olen onnellinen ja saan tehdä myös muita onnelliseksi..minun ei tarvitse huolehtia. "Miksi se tuodaan eteeni jatkuvasti"- pohdin ja turhaudun. Jokin osa minusta kokee parisuhteen tuoman rakkauden rajoitteena, kuin vapauteni kahlehdittaisiin..eihän niin käy ellen itse sitä sellaiseksi luo. Pelkään että toinen ihminen saisi vallan muuttaa minua joksikin mitä en halua olla, etten saisi henkeä. Selvästikin I have an issue there ;)
Toinen osa haluaisi synkronismia jossa ei tarvita sanoja, hellyyttä..kainalon <3

 Usein mulle aletaan puhua parisuhteesta tms. ahdistun enkä jaksa jauhaa siitä miksi en seurustele, miksi en kiinnostu joistain tuntemattomista tyypeistä..ajattelen mielessäni: mitäpä jos mä jo rakastan ja mun on hyvä näin? Mitä jos olen nunna? hih..mulla on yhteyksiä, sielullisia..miksi ne ei riitä teille, (vai todellisuudessa mulle)? Seuraa kysymyksiä: kuka se on , miten muka voit rakastaa..epäilyä, sääliä..höh. Antakaa minun olla-tiuskin mielessäni. Minua testataan..:)

-"Mitä jos koittaisit olla ihminen," mulle vastataan, niin ylhäältä kuin alhaalta! :)hihi.. Hassut. 
Koska tällöin hermostun, selvästikin mulla on joku asia tässä puitavana..ah, kokemuksia, kasvua!! Enkelit saavat aina mulle "luun kurkkuun", he ovat niin suuremmoisen viisaita ja samalla sopisivat stand-up showhun, ainakin mun enkelit. Ne on Ihania, Rakkaudellisia ja ohjaavia kaikin tavoin, niin ihmiskokemuksessa kuin sielullisessa.
Elä sitten ihmisenä kun mieli on niin sekava ettei tiedä itsekään yhtään mitä haluaa, haluaa vain...ja jos ei saa haluamaansa, ei halua muutakaan. Parempaa olisi oven takana, oikeita asioita, mutta ovi pysyy kiinni..en uskalla kävellä edes sen ohitse ettei se vahingossa aukea ja sisään pääse jotain odottamatonta!! :) Luojan Kiitos Sielusta ja siitä että yhteyteni siihen on tiivis. Suurimman osan ajasta tunnen synkronoivani sieluni kanssa, Kiitos Amman ja Enkelten. <3

Tulisi pyrkiä olemaan hyvin läsnä ja tietoinen omista tekemisistään, siitä tekeekö sen rakkaudesta itseensä, vai sen vuoksi että odottaa toisten rakastavan. Pysyvää on vain oma rakkaus ja sen myötä toki muiden heijastama rakkaus. Puhtaasta sydämestä tehdyt asiat saavat sinut rakastumaan itseesi. Uskon että palvelemalla muita ja auttamalla onnistut saamaan myös itselle Onnen. Saattaa tuntua että joudut uhrautumaan, mutta nämä ovat egolähtöisiä ajatuksia. Tulee muistaa nöyryyden ja arvottomuuden ero. Ego pelkää jos et suoranaisesti tavoittele omaa etuasi, se ei pysty näkemään siihen pisteeseen joka seuraa hyvistä teoista. Big picture. Lapset näkevät niin hienosti kokonaiskuvan ja me aikuiset sössimme ja yritämme neuvoillamme tahattomasti kaventaa lasten "näköväylää". Sanomme että olemme kokeneet tuon, ja sinne ei kannata mennä, tee näin ja älä tee noin.. jne. jne. Meidän tulisi kääntää tämä toimintamalli ja ottaa oppia lapsista, avarakatseisuudesta, siitä miten kaikki näyttää niin erillaiselta..jopa fyysisesti heidän silmissään. Siitä miten asioihin ei tarvitse takertua, asiat vain ovat. Ne ovat asioita, ei ongelmia..ja that's it. Siitä miten Ihanaa elämä ja sen ihmeet ovat. Miten me olemme ihmeitä, tapamme puhua, oppia, OLLA..yhtä ihmettä kaikki <3

Mietin että en postaa tätä lainkaan, että tämä on vaan mulle kun on jonkin sortin vuodatus. Kaikki on nyt kuitenkin hyvin. En ole tippaakaan surullinen, olen hyvin Onnellinen!! Pienistä asioista. Tämä kulunut viikko on ollut huikea!! HUIKEA! En osaa kuvailla kiitollisuuttani ja sitä Rakkautta jota olen tuntenut sekä tunnen edelleen. Halusin silti kuvailla myös muita tuntemuksiani, ajatuksiani..en tiedä miksi..ehkä joku kuka lukee tätä tarvitsee tiedon tästäkin puolestani. Olen ihminen, ja sielu. Ihmiskokemuksessa.. ja muistakaa aina ettei ole pidemmällä olevia ihmisiä, jokaisella on oma karmansa ja omat asiansa. Mitään ei tulisi verrata, tulisi vain luoda omaa ihmeellistä elämää jakamalla Rakkautta, uskomalla asioiden järjestymiseen, AINA. Ja siihen että meitä odottaa uskomaton tulevaisuus TÄSSÄ ja NYT <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Truth hurts, or does it liberate?

Truth hurts..or does it liberate?💖 Voimaannuttava puhe on sellaista joka vie muita kohti todellista Itseä. Tarkoitus olisi aina autta...